Itä-länsisuuntainen valtatie 12 on kulkenut vuosikymmenien ajan Lahden keskustan läpi, mikä on kuormittanut kaupunkia ruuhkilla, metelillä ja päästöillä. Tilanne helpottui, kun suuri osa liikenteestä siirtyi kaupungin ohittavalle uudelle kehätielle. Lahden keskusta pääsee kehittymään viihtyisämmäksi asuinympäristöksi, liikenne on turvallisempaa, ja tärkeä pohjavesialue on suojattu entistä paremmin. Uusi väylä edistää maankäytön tehostamista sekä Lahdessa että Hollolassa.
Skanska oli mukana VALTARI-allianssissa, joka rakensi kehätien Lahden pään osuuden. 4,5 km:n osuus oli hankekokonaisuuden teknisesti vaativin ja kustannuksiltaan merkittävin, jolle tuli kolme eritasoliittymää, kaksi maantietunnelia ja 12 siltakohdetta. VALTARI-allianssiin kuuluivat Skanska Infra, AFRY, Väylävirasto, Lahden kaupunki ja Hollolan kunta.
Teitä, eritasoliittymiä ja tunneleita alettiin rakentamaan 2018, ja väylähanke valmistui syyskuussa 2021. Kehätie avattiin liikenteelle joulukuussa 2020. Katso videolta miltä valtatie näyttää lintuperspektiivistä.
Ympäristö ja asukkaat huomioon jo rakennusvaiheessa
Hanke sijaitsee asutulla alueella, ja siitä viestittiin tehokkaasti rakentamisen alusta asti. Louhintojen etenemistä voitiin seurata Lahden karttapalveluiden kautta, ja ennen louhintaräjäytyksiä lähetettiin tekstiviesti-ilmoitukset kaikille palvelun tilaajille. Hankekokonaisuudesta pidettiin useita asukastilaisuuksia.
Ympäröivä luonto huomioitiin hankkeessa monin tavoin ja eläinten luontaiset elinalueet ja liikkuminen turvattiin mahdollisimman hyvin. Maisemasuunnittelussa keskityttiin luonnon monimuotoisuuteen niin kasvien valinnoissa kuin varmistamalla eläinten kulkuyhteydet ja pesimismahdollisuudet. Osana hanketta muun muassa ripustettiin liito-orava-, lepakko- ja linnunpönttöjä, rakennettiin siltojen alle ”kuivakäytäviä” saukoille ja hyppypuita liito-oraville.
Lue lisää täältä.
Suomen ensimmäinen BREEAM-väylähanke
Vt12 Lahden eteläisen kehätien allianssiurakkana toteutetulle hankeosalle on myönnetty BREEAM Infrastructure -ympäristöluokitus ensimmäisenä Suomessa. Yksi tärkeimmistä toimista oli infrahankkeen elinkaarilaskenta. Sen avulla päästiin kiinni hankkeen merkittävimpiin osa-alueisiin, joissa hiilijalanjälkeä voitiin pienentää. Hankkeen eri vaiheissa toistettavien elinkaarilaskentojen avulla pystyttiin todentaa tehtyjen valintojen ja toimenpiteiden vaikutus hiilijalanjälkeen. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ollut äärimmäisen tärkeää, jotta tulevaisuuden hiilineutraaliustavoitteet saavutetaan.
Rakennusaikaisen elinkaarilaskennan tuloksena hankkeelle asetettiin päästöjä vähentäviä kehotusehdotuksia, joista ensimmäisenä toteutettiin täysin uusiutuvan sähkön hankkiminen koko työmaalle.
Hankkeen massojen käytössä suosittiin erilaisia kierrätysmateriaaleja aina kun mahdollista. Tunnelitekniikassa otettiin huomioon myös käytönaikainen hiilijalanjälki tulevaisuudessa, mikä näkyy esimerkiksi LED-valaistuksessa sekä lämmön talteenotossa.
Pienentämällä hiilijalanjälkeä saatiin usein myös rahallisia säästöjä. Ympäristön huomioon ottaminen ja ennakoivat toimenpiteet näkyivät myös vähäisenä palautteena ja korjaustoimenpiteinä.
