Aiemmin Ruskeasuolla sijainneen linja-autovarikon alueelle rakennettiin Suomen ensimmäinen yhdistetty raitiovaunu- ja bussivarikko. Ruskeasuon varikko toimii Helsingin raitioliikenteen päävarikkona uudistettavan Koskelan varikon ohella.
Hanke käynnistyi vuonna 2021 kehitysvaiheella, ja rakennustyöt valmistuivat keväällä 2024. Uuden varikon kokonaislaajuus on yhteensä noin 30 000 neliömetriä. Ruskeasuon raitiovaunuvarikko edistää Helsingin tavoitteita raitioliikenteen laajentamisesta ja mahdollistaa Helsingin tulevien pikaraitioteiden kaluston säilyttämisen ja kunnossapidon.
Uudessa bussi- ja raitiovaunuvarikossa on tilat 100 pitkälle raitiovaunulle. Lisäksi varikolla on tilat vaunujen päivittäisille tarkastuksille, puhdistukselle sekä säännölliselle huollolle ja tarvittaville korjauksille. Rakennukseen sijoittuu myös kuljettajien ja varikkohenkilökunnan toimisto- ja sosiaalitilat. Varikon katolla on pysäköintialue noin 200 bussille ja niitä palveleva vuorokausihuoltorakennus. Jokaisella bussien pysäköintipaikalla on valmius sähköbussien latauspisteeseen.
Kokoonsa nähden varikko on erittäin kompakti. Kehitysvaiheessa muutettu raitiovaunujen ajosuunta vastapäivästä myötäpäivään tehostaa varikon toimintaa: raitiovaunut voidaan ajaa päivähuollosta suoraan säilytykseen ilman, että varikolla täytyy tehdä ylimääräistä kierrosta.
Ruskeasuon varikko on suunniteltu ja rakennettu ympäristövastuullisuus huomioiden
Uutta varikkoa lämmitetään uusiutuvalla maalämmöllä. Energiatehokkuutta parantaa myös energiankierrätys, jossa maalämpöjärjestelmän jäähdytysverkostojen hukkalämpö hyödynnetään rakennuksen lämmityksessä. Lisäksi rakentamisessa on käytetty vähähiilistä betonia, jolla on voitu vähentää rakentamisesta aiheutuvia päästöjä merkittävästi.
Varikkohankkeelle on haettu BREEAM-ympäristöluokituksen toiseksi korkeinta Excellent-tasoa. Luokitusjärjestelmä asetti tavoitteita muun muassa hankkeen jätehuollon, luontoarvojen, energia- ja materiaalitehokkuuden osalta.
Varikkoalueella varaudutaan myös ilmastonmuutokseen ja sen myötä todennäköisesti yleistyviin rankkasateisiin. Niitä silmällä pitäen tontille rakennettiin sadevettä viivyttäviä hulevesikasetteja, jotka hidastavat sadeveden kulkeutumista yleiseen verkkoon ja ehkäisevät näin rankkasateiden aiheuttamia tulvia.
Kohteen luontoarvot kartoitettiin ennen töiden aloitusta, ja luonnon monimuotoisuutta ja ekologista arvoa pyrittiin lisäämään esimerkiksi valitsemalla istutettavat kasvilajit niin, että pölyttäjille löytyy kukkivia kasveja keväästä syksyyn. Lisäksi varikolle tuotiin hyönteishotelleja sekä lämpimälle eteläseinustalle asennettiin pönttöjä lepakoille.
