Keski-Pasilan alueen suunnittelusta käynnissä olevassa Helsinki High-rise design-build-arkkitehtikilpailussa on alkamassa toinen vaihe. Kilpailussa jatkoon päässeiden ryhmittymien nimet ja ehdotukset pääpiirteissään julkistettiin Münchenissä kiinteistösijoitusalan Expo Real -messutapatumassa tänään torstaina 5.10.
Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen osallistui toukokuussa 2017 kymmenen kilpailijaryhmää. Nyt alkavaan kilpailun toiseen vaiheeseen on valittu laatuarvioinnin perusteella neljä ryhmää, joista yksi on Skanskan, SATOn ja ALA Arkkitehtien ryhmä. ”Olemme erittäin tyytyväisiä kilpailussa saatuihin ehdotuksiin. Näistä pääsemme kehittämään toteutuskelpoista ratkaisua”, sanoo Senaatti-kiinteistöjen johtaja Mauri Sahi.
Pasilan aseman läheisyyteen suunnitellaan 150 000–200 000 kerrosneliömetrin tornitaloaluetta, jonne on tulossa asuntoja sekä toimisto- ja liiketiloja. Arkkitehtikilpailulla Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin kaupunki etsivät suunnitelmaa koko alueen asemakaavan pohjaksi ja toteuttajaa alueen länsiosassa sijaitsevalle aloitusalueelle.
Kilpailun toisessa vaiheessa järjestäjät neuvottelevat syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana kunkin kilpailijan kanssa aloitusalueen toteutussopimuksesta ja kilpailijat jatkokehittävät suunnitelmiaan toista laatuarviointia varten. Kilpailun on tarkoitus ratketa syksyllä 2018. Tavoitteena on aloittaa rakennusoikeudeltaan 40 000–65 000 kerrosneliömetrin kokoisen aloitusalueen rakentaminen vuonna 2020–2021.
On myös mahdollista, että järjestäjät ja kilpailun voittanut ryhmittymä käyvät neuvotteluja aloitusalueen eteläpuolelle sijoittuvasta kokonaisuudesta. Muut tornialueen osat kilpailutetaan erikseen, kun alueen asemakaavaluonnos on valmistunut.
Pasilan asukasmäärä tuplaantuu vuoteen 2040 mennessä
Pasila on Helsingin joukkoliikenteen keskeinen solmukohta, josta on nopeat yhteydet Helsingin keskustaan ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Uudistuva rautatieasema tulee 2020-luvulla olemaan 47 miljoonalla vuosittaisella matkustajallaan Suomen vilkkain. Pasilaan rakennetaan 1,6 miljoonaa kerrosneliömetriä uutta toimitilaa, liiketilaa ja asuntoja.
Vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Pasilaan on jo rakenteilla kahden miljardin investoinnit, ja investointien arvioidaan nousevan viiteen miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä.
”Pasilaa parempaa sijaintia saa Suomesta hakea. Etelä-Pasilaksi ehdotuksessamme nimetyn alueen liikenneyhteydet ovat poikkeuksellisen hyvät. Alueen liikennehankkeet ja huomattava lisärakentaminen kehittävät sen entistä merkittävämmäksi ja elinvoimaisemmaksi keskukseksi. Etelä-Pasila sitoo nyt erillään olevat Länsi- ja Itä-Pasilan yhteen ja luo kaupunginosan identiteetin uudelleen”, kuvailee johtaja Antti Nousiainen Skanskasta.
Skanskan, SATOn ja ALA Arkkitehtien ehdotuksessa laadukas asuminen ja palvelut yhdistyvät luonnonläheisyyteen
”Helsinki High-rise -kilpailu tarjoaa mahdollisuuden päästä toteuttamaan ennennäkemätöntä aluekokonaisuutta. Uudesta Etelä-Pasilasta on tulossa urbaani, näyttävä ja laadukas korkean rakentamisen keskus. Korkea rakentaminen tekee Helsingistä kaupunkimaisemman, mitä on usein toivottu. Helsinki on Suomen ainoa suurkaupunki, ja se saa myös näyttää siltä. Kokemuksemme ja asiakaskyselyt osoittavat kiistattomasti, että tornitaloasuminen kiinnostaa suomalaisia”, jatkaa hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen Skanskasta. ”Alue luo myös brändiä korkeatasoisesta vuokra-asumisesta”, toteaa liiketoimintajohtaja Antti Aarnio SATOsta.
Suomeen on syntynyt tähän mennessä vähän todella eläviä kaupunkiympäristöjä, koska asukastiheys ja maankäytön tehokkuus ei ole ollut riittävää. ”Korkeissa taloissa asukkaita ja työssä käyviä on niin paljon, että erilaisia arkielämää helpottavia palveluita syntyy omaan kiinteistöön tai lähialueelle. Pasilan kaupunkirakenteen tiiviys luo todellisia mahdollisuuksia palveluiden kehittymiselle. Alueen vertailukohtia ovat Toronton, New Yorkin ja Hong Kongin vehreät korttelit”, Ryynänen jatkaa.
Urbaanius ei tarkoita kolhoa kivikaupunkia: ympäröivä luonto kytkeytyy saumattomasti osaksi aluetta ja on vahvasti läsnä myös muun muassa Keskuspuiston läheisyyden kautta. Korkean rakentamisen haasteena on usein viihtyisän jalankulkijan tason luominen. Siksi suunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota pihasuunnitteluun ja maantasokerrosten toimintojen sijoittumiseen ja viihtyisyyteen.
Alueella työskentelevillä ja asuvilla on lähietäisyydellä palvelujen lisäksi erinomaiset liikunta- ja virkistysalueet. Valtaosasta tornitaloissa sijaitsevista asunnoista ja toimistoista on näkymät Helsingin yli merelle ja suorat yhteydet koko kaupunkiin, mm. etelän suunnassa sijaitseviin säilytettäviin Veturitalleihin, Töölönlahdelle ja Helsingin keskustaan.
Lisätietoja:
Skanska Talonrakennus Oy, hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen, puh. +358 40 727 8902, satu.ryynanen[at]skanska.fi
Skanska CDF Oy, johtaja Antti Nousiainen, puh. +358 40 746 7584, antti.nousiainen[at]skanska.fi
Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi
SATO Oyj, liiketoimintajohtaja Antti Aarnio, puh. +358 40 164 7052, antti.aarnio[at]sato.fi
SATO Oyj, Markkinointi- ja viestintäjohtaja Miia Eloranta, puh.+358 50 441 4221, miia.eloranta[at]sato.fi
Arkkitehtitoimisto Ala Oy, arkkitehti SAFA, osakas Samuli Woolston, puh. +358 40 555 5709, samuli.woolston[at]ala.fi
Skanskan toiminta Suomessa kattaa rakentamispalvelut, asuntojen ja toimitilojen projektikehityksen sekä julkisen sektorin elinkaarihankkeet. Rakentamispalveluihin kuuluvat talonrakentaminen, talotekniikkapalvelut sekä infrarakentaminen. Skanska Oy:n liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2016 oli noin 946 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli vuoden lopussa 2 018.