Hyvä esimerkki pitkäjänteisestä suunnittelusta on Tampereen Härmälänranta, joka on tällä hetkellä monella mittarilla näkemykseni mukaan Suomen ympäristötehokkain asuinalue. Suunnittelun alkuvaiheessa olimme mukana mm. Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan kuuluneessa EcoDrive-hankkeessa, jossa tutkittiin mahdollisuuksia kehittää kokonaisten alueiden energiatehokkuutta ja parantaa rakennetun ympäristön laatua. Härmälänranta on ollut mukana jopa kymmenissä kehitysprojekteissa, joiden kautta on saatu uutta tietoa sovellettuna käytäntöön tai testattu kehitysideoita.
Kaupunkisuunnittelijat tietävät, että minkä tahansa alueen liikennepäästöjen määrän kannalta kaikkein ratkaisevin asia on asemakaava. Härmälänrannan masterplan eli suunnitelma, jossa kuvataan sekä sanoin että kuvin alueen suunnittelun periaatteita ja visioita, laadittiin vuosina 2011–2012 Skanskan ja arkkitehtitoimisto Tengbomin yhteistyönä. Lopputulos oli Suomen ensimmäinen periaatekaava, joka vahvistettiin vuonna 2015. Nyt, kun olemme menossa vuodessa 2020, alueesta on valmistunut noin 50 prosenttia. Lopullisen muotonsa se saavuttaa arviolta vuonna 2026.
Ilman masterplanin huolellista laadintaa ja sitä edeltänyttä arvopohjaista analyysia alueesta ei olisi tullut sellainen kuin se tänä päivänä on: tiivistä ja korkeatasoista kaupunkisuunnittelua yhdistettynä järvimaisemaan ja ulkoilumahdollisuuksiin. Alueelta on hyvät yhteydet Tampereen keskustaan, eivätkä asukkaat ole riippuvaisia henkilöautoista, vaan pääsevät liikkumaan vaivattomasti esimerkiksi pyöräillen ja julkisilla kulkuneuvoilla. Masterplanin suunnitteluperiaatteiden pohjalta alueelle on syntynyt jakamis- ja kiertotalouden toimintoja esimerkiksi yhteistilojen ja yhteiskäyttöautojen muodossa.
Kaupungin johdettava asuinalueiden kehitystä visionäärisellä otteella
Härmälänranta on suurin yksittäinen Skanskan toteuttama aluehanke Suomessa. Kestävä aluekehitys vaatii kaikkien kehittämiseen liittyvien osapuolien sitoutumista ja halua päästä yhteiseen päämäärään, kestävään aluekehitykseen. Kehitystyössä tulee huomioida niin sosiaalisen, ekologisen kuin taloudellisenkin kestävyyden periaatteet. Härmälänrannassa tämän työn perusta on tiiviissä ja vuorovaikutteisessa hyvässä yhteistyössä, jota on tehty Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan kanssa. Kaavoituksen suunnitteluun ja visioiden rakentamiseen oli ensiarvoisen tärkeää saada mukaan kaikki keskeiset ryhmät, joilla on kiinnostusta vaikuttaa alueen kehittämiseen: yksityisen ja julkisen sektorin toimijat ja alueen nykyiset ja tulevat asukkaat. Tämä tarkoitti osallistamista esimerkiksi erilaisten työpajojen avulla sekä tapahtumien järjestämistä. Osallistamisen tuloksena syntynyt Verstas-yhteistila Härmälänrannan piipun juurella siirtyi syksyllä 2018 Skanskalta Tampereen seurakuntayhtymän omistukseen, ja tilaa on käytetty seurakunnan, alueen asukkaiden ja Härmälänrannan asukasyhdistyksen tapahtumiin.
Projekti tarvitsee myös vahvaa ja selkeää johtajuutta, jotta osittain eri suuntiin vetävät intressit saadaan ruotuun ja yhteinen sävel löytyy. Kaupungin tai kunnan rooli on tässä aivan keskeinen – sen tulee tietää, mitä se tulevalta alueelta haluaa, millaisia asukkaita se pyrkii sinne houkuttelemaan ja mitkä ovat vetovoimatekijät 10 tai 20 vuoden kuluttua.
Liikkumisen ja vastuullisuuden ratkaisut mukana alusta saakka
Tampereella rakennetaan parhaillaan ratikan ensimmäistä vaihetta, jolla liikennöinti alkaa vuonna 2021. Kun raitiovaunulinjat eivät ole paljon muuta kuin vasta pilkkeenä suunnittelijan silmäkulmassa, niiden linjaukset pitää jo ottaa uusien asuinalueiden kaavoituksessa huomioon. Näin tehtiin myös Härmälänrannassa. Sinne ratikka ajelee ehkä vielä tämän vuosikymmenen kuluessa, eli noin 15–20 vuoden kuluttua siitä, kun ratikan oletettu reitti oli jo mukana alueen masterplanissa.
Härmälänrantaan laadittiin myös erillinen vastuullisuussuunnitelma. Ilman sitä pyörällä liikkumisen mahdollisuudet, yhteiskäyttöautot tai uudiskohteiden aurinkopaneelit eivät olisi toteutuneet niin laajamittaisesti kuin nyt. Skanskan kaikissa uudiskohteissa alueella on katolla aurinkopaneelit, joilla tuotetaan kiinteistöjen yleisissä tiloissa tarvittava sähkö. Niiden vaikutuksia ja mahdollisuuksia tutkitaan kestävän kehityksen Stardust-ohjelman yhteydessä.
Alueiden oman sähköntuotannon hidasteena ovat vielä nykyisin käytännön hankaluudet, jotka liittyvät esimerkiksi taloyhtiöiden tuottaman ylijäämäenergian myyntiin sähköyhtiöille. Jotta hiilineutraalit alueet yleistyisivät Suomessa, alueita pitää suunnitella jo nyt ja luottaa siihen, että mahdollisiin kannustimiin liittyvät esteet poistuvat aikanaan.
Härmälänranta sijaitsee Pyhäjärven etelärannalla noin viiden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Alueen suunnittelu alkoi vuonna 2006. Alueelle tullaan rakentamaan yhteensä vielä noin tuhat asuntoa, ennen kuin se on lopullisesti valmis. Härmälänranta tarjoaa lähipalveluita sekä tamperelaisille että pirkkalalaisille.
Julkaistu 7.10.2020