Sitowisen visiona on olla toimialansa vastuullisin kumppani, ja Skanska pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä. Välitavoitteena Skanskalla on pienentää omaperusteisten hankkeiden päästöjä 50 prosentilla ja oman toiminnan suoria päästöjä 70 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
”Tavoitteenamme on olla rakennusalan edelläkävijä, joten meille ovat tervetulleita kaikki toimintatavat ja innovaatiot, jotka ohjaavat kohti hiilineutraaliustavoitetta. Yhteistyö suunnittelukumppanien kanssa on tärkeää, koska suunnitteluratkaisut lyövät lukkoon ison osan rakennuksen hiilijalanjäljestä. Haluamme viedä asioita eteenpäin yhdessä”, kertoo Skanskassa projektipäällikkönä työskentelevä Vuokko Suutarla.
Sitowisen energia- ja elinkaarisuunnittelun asiantuntija Marko Tulamon mukaan noin puolet uuden betonirunkoisen asuinkerrostalon hiilijalanjäljestä syntyy energiankulutuksesta ja toinen puoli rakennusmateriaaleista. Energiakulutuksen optimoinnista on rakennusalalla jo paljon kokemuksia, mutta materiaalien hiilijalanjälkeen on kiinnitetty vähemmän huomiota.
”Siksi lähdimme Skanskan kanssa yhteistyöhankkeeseen, jossa optimoidaan rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä ja investointikustannuksia parhaiden ratkaisuiden määrittämiseksi”, Marko kertoo.
Keväällä 2021 Skanska ja Sitowise käynnistivät kehityshankkeen, jonka case-esimerkkinä toimi suunnitteilla oleva asuinkerrostalo Helsingin Pitäjänmäessä. Alueen asemakaavaluonnos asetti korttelille selkeitä vähähiilisyystavoitteita.
”Lisäksi rakenneratkaisujen piti täyttää toiminnalliset ominaisuudet, kuten lämmöneristävyys, kantavuus ja paloluokka”, Vuokko jatkaa.
Kantavat rakenteet vaikuttavat materiaalisidonnaisiin päästöihin eniten
Monitavoiteoptimoinnin taustatiedot saatiin rakennesuunnittelun tietomallista. Tuloksena oli satoja vaihtoehtoja, joista huonoimmassa ratkaisussa materiaalien aiheuttama hiilijalanjälki oli 93 prosenttia suurempi kuin parhaan. Myös kustannuserot olivat suuria, ja kallein vaihtoehto maksoi 43 prosenttia enemmän kuin edullisin.
”Tulosten mukaan suurin vaikutus rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeen on kantavilla runkorakenteilla, kuten ulkoseinillä ja välipohjilla. Ne kertautuvat monta kertaa esimerkiksi asuinkerrostalossa. Väliseinien sekä ylä- ja alapohjien merkitys jäi vähäisemmäksi”, Marko kertoo.
Pilotin tärkein havainto on, että vähähiiliseen rakentamiseen löytyy jo useita suunnitteluratkaisuja, jotka eivät nosta kokonaiskustannuksia.
”Paras lopputulos rakennusmateriaalien hiilijalanjäljessä saavutetaan, kun valitaan vähähiilisiä rakennetyyppejä ja hyödynnetään vähäpäästöisempiä tai kevyempiä rakennusmateriaaleja”, Marko jatkaa.
Helppo työkalu vähähiilisten rakennetyyppien valintaan
Pilotissa hyödynnettiin interaktiivista työkalua, jonka avulla eri vaihtoehtoja pystyttiin visualisoimaan ja jota Skanska voi hyödyntää jatkossa rakennusten suunnittelussa. Työkalulla vertaillaan helposti eri rakennetyyppejä, kustannuksia ja materiaalien hiilijalanjälkeä erilaisissa kohteissa. Raja-arvoksi voidaan määrittää kustannustaso, päästöt tai molemmat sekä rajata vaihtoehtoisia rungon suunnitteluratkaisuja.
”Tarvitsemme juuri tällaista helppokäyttöistä ja muokkautuvaa työkalua, jolla kuka tahansa projektipäällikkö pystyy valitsemaan rakennetyyppejä erilaisiin kohteisiin”, Vuokko toteaa.
Hän pitääkin tärkeänä, että kehityshankkeet ovat riittävän konkreettisia. Silloin rakentamisen hiilijalanjälkeen pystytään vaikuttamaan tässä ja nyt. ”Vaihtoehtoja kannattaa vertailla jo suunnittelun alkuvaiheessa, koska kun saamme hankesuunnitteluun dataa päätöksenteon tueksi, hiilipäästöt on helppo ottaa yhdeksi rakennetyyppien valintakriteeriksi”, Vuokko jatkaa.
Seuraavaksi suunnitteilla on jatkohanke, jossa huomioidaan rakennusmateriaalien lisäksi energiankulutus. ”Etsimme parhaillaan kohteita, joissa voimme kokonaisoptimoida hiilijalanjälkeä rakennushankkeen alusta lähtien”, Vuokko kertoo.