Uusi kehätie ohjaa liikennettä pois Lahden keskustasta, helpottaa ruuhkia, tekee liikenteestä turvallisempaa ja suojaa tärkeää pohjavesialuetta.
Skanska Infran, AFRY:n, Väyläviraston, Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan muodostamassa VALTARI-allianssissa teitä, eritasoliittymiä ja tunneleita rakentaa moninainen asiantuntijoiden joukko. VALTARI-allianssi rakentaa kehätien Lahden pään osuuden, joka on hankekokonaisuuden teknisesti vaativin ja kustannuksiltaan merkittävin osuus. 4,5 kilometrin osuudelle tulee kolme eritasoliittymää, kaksi maantietunnelia ja 12 siltakohdetta.
Ympäristöluokitus ohjaa tekemistä
VALTARI-allianssin toteuttama hanke on Suomen ensimmäinen väylähanke, jolle haetaan kansainvälistä CEEQUAL-ympäristöluokitusta. Infrahankkeella on monenlaisia vaikutuksia. Fiksuja ja ympäristötehokkaita valintoja voidaan tehdä jokaisessa hankkeen vaiheessa.
VALTARIn projektipäällikkö Janne Tikkamäki Skanska Infrasta korostaa päätösten tekemistä elinkaariajattelun näkökulmasta. Hankkeen suunnitteluvaiheessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suuresti esimerkiksi hankkeen hiilijalanjälkeen ja miten hyvin jo rakennettua ympäristöä hyödynnetään.
”Kun asioita mietitään ajoissa, voidaan tehdä ympäristön kannalta parhaita ratkaisuja. Ne eivät välttämättä maksa yhtään enempää.” Allianssi voi jopa nostaa suoritustasoa aiemmin sovitusta, kun tiedetään, että investointi maksaa itsensä 50–100 vuoden päästä takaisin. ”Se on aidointa elinkaariajattelua. Tämän ajattelun vieminen myös työntekijöille on tärkeää. Haluamme kannustaa ihmisiä miettimään, miten minkä tahansa asian voisi tehdä fiksummin ja ympäristötehokkaammin”, Janne sanoo.
VALTARIssa tehtyjen päätösten seurauksena neitseellisen materiaalin tarvetta on pystytty vähentämään oleellisesti muun muassa massatasapainon tarkalla suunnittelulla ja hyödyntämällä uusio- ja kierrätettyjä materiaaleja. Koskematonta luontoa jäi enemmän, kun työmaatiet rakennettiin olemassa oleville ulkoilureiteille ja vanhoille sähkölinjoille.
”Hyödyntämällä valmiita ulkoilureittejä työmaa-ajoissa voimme merkittävästi vähentää rakentamisesta ympäristölle aiheutuvaa haittaa. Kaikki työmaan aikana katkaistut kevyen liikenteen reitit on korvattu uusilla reiteillä. Viestimme uusista reiteistä useissa eri kanavissa niin verkossa kuin maastossakin”, kertoo ympäristöasioista projektilla vastaava tuotantoinsinööri Lotta Kamunen. Töiden valmistuttua ulkoilijoita odottaa entistä ehommat ulkoiluväylät ja reitistö paranee entisestään alkutilanteesta.
Naapurit ja luonto keskiössä rakentamisen aikana
Naapuruston asukkaiden huolet ja yhteydenotot liittyvät usein ympäristövaikutuksiin tai rakentamisesta asukkaille aiheutuviin haittoihin kuten meluun, pölyyn, tärinään tai kulkuyhteyksien muuttumiseen. ”VALTARIssa on panostettu hyvään ja oikea-aikaiseen viestintään ja ennakoiviin toimenpiteisiin esimerkiksi pölynsidonnan osalta”, Lotta sanoo.
”Pölyämisen vähentäminen ja hallinta on tärkeää myös kasvien kasvun ja fotosynteesin kannalta. Vain puhtaat ja hyvinvoivat kasvit pystyvät muodostamaan tehokkaasti happea.”
Tehokkaalla jätteiden lajittelulla pienennetään niin hiilijalanjälkeä kuin kustannuksia. Hankkeen työmaajätteen hyötykäyttöaste oli viime vuonna 98 %. Oikein lajittelemalla materiaalia päätyy enemmän kiertoon ja näin voidaan vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä.
Myös käytettävän energian ja polttoaineen alkuperällä sekä kulutuksella on suuri merkitys infrahankkeiden hiilijalanjälkeen.
”Esimerkiksi ajosuunnittelulla on merkittävä rooli hiilijalanjäljen pienentämisessä. VALTARIssa päätettiin pienentää rakentamisen aikaista hiilijalanjälkeä ostamalla vihreää sähköä, jonka hiilijalanjälki on 0 kgCO2ekv/vuosi”, Lotta kertoo.
Tunneleita ihmisille ja eläimille
Hankkeen yksi suurimmista huolto- ja ylläpitokohteista ovat tunnelit, joiden käytönaikaista hiilijalanjälkeä on pyritty pienentämään monin eri tavoin. Esimerkiksi tuulettimien elinikää pidennettiin pinnoittamalla, ja energiankulutusta pienennettiin valitsemalla LED-valaistus. Valaistuksen tarvetta vähennettiin vaaleilla betonielementeillä. Lisäksi lämmöntalteenotolla lämmitetään teknisiä tiloja. Tunnelit on rakennettu siten, että suurin osa huoltotöistä voidaan suorittaa ilman liikenteelle aiheutuvaa häiriötä. Tällä on suuri merkitys tienkäyttäjän kannalta. Lisäksi tunneleiden tekniikka ja muut tekniset laitteet takaavat tielläliikkujien turvallisuuden.
Luonnon monimuotoisuutta hankkeella tuetaan monin keinoin. ”Liito-oraville pystytetään hyppypuita, ja sillat ojien yli rakennetaan niin, että niiden alle jää ”kuivakäytävät”, joita pitkin muun muassa saukot ja muut pieneläimet voivat siirtyä turvallisesti tien toiselle puolelle. Vartio-ojaan asennetut rummut on suunniteltu siten, että pieneliöt ja kalat voivat liikkua niissä ilman esteitä”, Lotta kertoo.
Yhteistyössä Lahden kaupungin nuorisotyöpajojen kanssa syntyy myös pönttöjä alueen linnuille, liito-oraville ja lepakoille. Pöntöt nikkaroidaan VALTARIN toimittamista ylijäämämateriaaleista ja luovutetaan Lahden kaupungille, joka vastaa pönttöjen ylläpidosta ja huollosta.
Näiden lisäksi hankkeella tehdään paahdeympäristöjä, jotka ovat otollisia kasvualustoja monille uhanalaisille kasveille sekä viihtyisiä elinympäristöjä perhosille ja muille hyönteisille.
Allianssissa korostuu luottamus
Allianssin toiminta perustuu asiakkuuteen ja yhteistoimintaan – samoihin teemoihin, jotka muodostavat myös Skanskan arvopohjan ytimen. Tiedon – sekä ongelmien että hyvien asioiden – jakaminen on kaikkien etu. ”Syvän luottamuksen ja toimivan ydinryhmän rakentaminen on tärkeää, jotta koko hankkeen ilmapiiristä muodostuu hyvä”, Janne kertoo.
Rakennustyöt käynnistyivät hankkeella 2018. Kehätie avataan liikenteelle loppuvuodesta 2020, ja hanke valmistuu syyskuussa 2021.