Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen valtavat mittasuhteet tekevät vaikutuksen.
Joka tunti Helsingin Keskuspuiston kupeessa sijaitseva laitos tuottaa 7 000 kuutiometriä vettä pääkaupunkiseudun vesijohtoverkkoon.
Meneillään olevan mittavan perusparannuksen myötä tuotantokapasiteetti nousee 9 000 kuutioon tunnissa, mikä tekee Pitkäkoskesta Suomen suurimman vedenpuhdistuslaitoksen.
”Hanke turvaa alueen kasvavalle väestölle puhtaan veden pitkälle tulevaisuuteen”, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n hankepäällikkö Toni Lehto sanoo.
Vuosina 2020–2028 toteutettavassa hankkeessa on nyt meneillään kolmas vaihe, jonka toteuttavat Skanskan laitosrakentamisen erikoisosaajat.
Valurautaputkien tilalle haponkestävää terästä
Mittava urakka keskittyy vedenpuhdistuslaitoksen selkeytys- ja suodatusosastoon, jonka 60 selkeytys- ja suodatusallasta saneerataan ja laitteistot uusitaan.
”Iso osa urakkaa on myös osaston putkistojen saneeraus”, Skanskan projektipäällikkö Pasi Tamminen kertoo.
Saneerauksessa puretaan 1950–60-luvuilla asennetut 400–800 millimetrin valurautaputket, joista tulee satoja tonneja kierrätykseen menevää rautaa. Vanhat putket korvataan haponkestävästä teräksestä valmistetuilla putkilla.
”Lisäksi uusimme putkiston runsaat 700 venttiiliä”, Pasi mainitsee.
Skanska rakentaa urakassa myös erillisen tuotantorakennuksen, johon tulevat kalkkikivisiilot ja kalkkikivirouheen annostelu- ja siirtolaitteet. Näin veden hiekkasuodatus pystytään muuttamaan tehokkaammaksi hiekka-kalkkikivisuodatukseksi.
Siirtyminen kalkkikivirouheeseen pienentää merkittävästi vedentuotannon hiilijalanjälkeä.
Laitoksen ympäristövastuullisuutta parantaa myös laitekannan uusiminen energiatehokkaisiin laitteisiin. Esimerkiksi hämmennysaltaiden hämmentimet ja putkistot uusitaan kokonaisuudessaan.
Skanskan osaaminen kerää kiitosta
Skanska toimi pääurakoitsijana myös Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen perusparannuksen kahdessa ensimmäisessä vaiheessa.
”Skanska on näyttänyt osaamisensa aiemmissa vaiheissa. Arvostamme esimerkiksi kumppanin oma-aloitteisuutta. Jos suunnitelmissa huomataan jokin puute, niin Skanska tekee aktiivisesti ehdotuksia mahdollisesti paremmista ratkaisuista”, HSY:n Toni sanoo.
HSY:n Toni Lehto (vas.) ja Skanskan Alex Helminen sekä Pasi Tamminen varmistavat häiriöttömän vedentuotannon hankkeen ajan hyvällä yhteistyöllä laitoksen henkilökunnan kanssa.
Skanskalla on kohteessa 20–40 työntekijää työn eri vaiheissa. Urakan haasteellisuutta lisää, että työn alla olevan selkeytys- ja suodatusosaston tuotantokapasiteetista kaksi kolmasosaa tulee olla koko ajan käytössä.
Skanskan työmaapäällikkö Alex Helminen sanoo, että töiden tekeminen koko ajan käynnissä olevassa laitoksessa vaatii vahvaa osaamista ja huolella laadittua vaiheistussuunnitelmaa, jonka pohjalta työsuunnittelu tehdään.
”Työvaiheet ja aikataulut on sovitettava tarkasti yhteen, jotta vedentuotannon häiriötön toiminta varmistetaan. Yhteistyö laitoksen huolto- ja käyttöhenkilökunnan kanssa on erittäin tärkeää. Samalla tarvitaan puolin ja toisin joustavuutta. Saneerauskohteissa tulee aina vastaan ennakoimattomia asioita, kun esimerkiksi purettavien rakenteiden alta voi paljastua yllätyksiä”, Alex toteaa.
Vaativa työmaa edellyttää vahvaa kokemusta
Urakan läpivientiä helpottaa, että Pasi ja Alex sekä monet muut tiimin jäsenet olivat mukana jo Skanskan aiemmissa urakoissa Pitkäkoskella ja muissa vastaavissa hankkeissa.
”Kohteen hyvästä tuntemisesta on ehdottomasti hyötyä näin vaativassa hankkeessa”, Pasi sanoo.
Hänen mielestään urakoitsijan on tunnettava perusteellisesti laitoksen toiminta ja tehtävä tiivistä yhteistyötä vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vastaavien kanssa.
Myös vastuullisuuteen liittyvät asiat on käyty tarkasti läpi työmaalla. HSY on esimerkiksi sitoutunut päästöttömien työmaiden Green Deal -sopimukseen. Tällä työmaalla se tarkoittaa, että työkoneissa käytetään uusiutuvaa energiaa ja pienkoneissa on suosittava sähkökäyttöisiä välineitä. Hankkeen rakentamisesta on myös tehty hiilijalanjälkilaskenta.
Päijänteen vedestä huippulaatuista juomavettä
Pitkäkosken ja samaa mittaluokkaa oleva Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos tuottavat vesijohtoveden yli miljoonalle asukkaalle Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
HSY:n tuottama juomavesi tunnetaan erinomaisesta laadustaan. Tonin mukaan se on monivaiheisen tuotantoprosessin ja hyvälaatuisen raakaveden ansiota.
Pitkäkoskella käsiteltävä vesi tulee tunnelia pitkin Päijänteestä. Vedenpuhdistuslaitoksella raakaveteen lisätään ensimmäiseksi saostuskemikaalia, joka saostaa vedessä olevaa orgaanista ainesta. Selkeytyksen jälkeen loput sakat jäävät hiekkakalkkikivisuodattimiin, joiden läpi vesi kulkee.
”Perusparannuksen myötä suodattimiin tulee hiekan lisäksi kalkkikiveä, millä nostetaan veden pH-arvoa ja alkaliteettia. Aiemmin se on tehty kalkkivedellä, mutta uusi ratkaisu kalkkikivellä helpottaa annostelua ja pienentää prosessin ympäristöjalanjälkeä”, Toni sanoo.
Prosessin seuraavassa vaiheessa vedessä mahdollisesti olevat mikrobit tuhotaan otsonilla.
Sen jälkeen vedessä jäljellä oleva orgaaninen aines poistetaan aktiivihiilisuodatuksessa, jonka jälkeen vesi desinfioidaan UV-valon avulla. Prosessiin kuuluu vielä alkaliteetin ja pH:n säätäminen sekä veden laadun varmistaminen vesijohtoverkostossa klooriamiinilla.
Nyt vesi on valmis pumpattavaksi vesijohtoverkostoon. Pumppaukseen käytetyt korkeapainepumput kertovat Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen mittasuhteista. Ne ovat henkilöauton kokoisia laitteita.
Alan konkari hallitsee vesihankkeet
Pasi Tamminen on tehnyt Skanskassa 24 vuoden työuran. Teollisten prosessien asiantuntijana hän on erikoistunut vesilaitosten rakentamiseen ja saneerauksiin. Vesialan hankkeet ovat Tammisen mielestä kiinnostavia, sillä jo kokonsa puolesta jokainen kohde on erilainen.
HSY:lle tehtyjen urakoiden lomassa hän oli esimerkiksi tekemässä Laukaalla Keski-Suomessa uutta vedenpuhdistamoa, jonka tuotantokapasiteetti on sata kertaa pienempi kuin Pitkäkoskella.
Pasin mukaan eroista huolimatta perusasiat ovat kuitenkin pitkälti samat kaikissa vesilaitoshankkeissa. Kaikissa tehdään rakennus- ja putkitöitä, asennetaan laitteita ja lisätään automaatiota.
”Myös lopputulos on sama. Kaikki hankkeet varmistavat puhtaan veden saannin alueen asukkaille pitkälle tulevaan”, Pasi sanoo.