Pohjanmaan rannikolla Kt 68 Pedersöre -väylähankkeessa puretut betonisillat ja murskattu asfaltti uusiokäytetään ja siltojen puurakenteet kierrätetään. Hankkeessa varauduttiin myös entisestä merenpohjasta nousevaan rikkipäästöjä ilman kanssa aiheuttavaan sulfidisaveen, sen neutralisointiin ja huolelliseen loppusijoitukseen.
Projektipäällikkö Pasi Kiviojan mukaan Väylävirastossa haluttiin nostaa omia ympäristötavoitteita aiempaa korkeammalle tasolle, ja työmaalla pilotoidaan Väylärakentamisen kaluston ympäristövaatimukset -tiekartan ohjeistuksia.
”Skanska nosti esille hyviä ajatuksia, joilla oli merkitystä laatupisteytyksessä. Erityisesti jätteiden hyötykäyttö vakuutti, ja lajittelu työmaalla toimii. Kokouksissa pääsuunnittelija on esittänyt hyviä vaihtoehtoja päästöjen minimoimiseksi eri vaiheissa”, Pasi kertoo.
Loppukesästä sillat on betonoitu ja käynnissä on kannen eristys- ja päällystystyöt sekä penkereiden rakentaminen ja varustus ennen syksyistä valmistumista. Skanska Infran projektipäällikkö Timo Kujanpää on tyytyväinen siihen, miten tilaajan vaatimuksiin on voitu vastata. Palaute on ollut pelkästään positiivista, ja kriteerit istuvat yksi yhteen Skanskan omien hiilineutraaliustavoitteiden kanssa.
”Infrarakentamisessa materiaaleja on kierrätetty ja energiaa säästetty jo pitkään ja tehokkain tuloksin. Seuraava tavoite on päästöttömät työmaat, joissa erityisesti kalustolle on asetettu korkeat kriteerit”, Timo sanoo.
Kantatien parannushankkeen kalusto täyttää Euro- ja Stage-luokkien päästövaatimukset; työkoneissa käytetään rikitöntä polttoöljyä, hydrauliöljy on biohajoavaa ja työmaakopit lämpenevät uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä.
”Jatkossa kaluston vaatimukset kuitenkin kovenevat, erityisesti raskaan kuljetuskaluston osalta. Parannukset palvelevat kuitenkin kaikkia osapuolia. Aluksi muutokset voivat tuntua haastavilta, mutta nopeasti niihin tottuu eikä entiseen tee mieli enää palata”, Timo tuumaa.
Aktiivinen hiilityöryhmä tuo tuloksia
Skanskan vuodelle 2045 asetettua hiilineutraaliustavoitetta edistetään muun muassa hiilityöryhmissä, joissa on mukana jo yli sata skanskalaista eri rooleista. HSE-asiantuntija Julle Ovaskainen kertoo, että Vähähiilinen infra -työryhmän tavoitteena on infratyömaiden ja -hankkeiden päästöjen jatkuva pienentäminen. Työryhmässä keskitytään työkoneiden ja rakennusmateriaaleihin sitoutuneisiin päästöihin sekä uusiutuvan energian käyttöön työmailla.
Skanskan kahdeksasta hiilityöryhmästä Vähähiilinen infra - ja Vähähiilinen työmaa -ryhmät ovat laatineet työmaiden tueksi vähähiilisen työmaan ohjekortit ja päästöttömien työmaiden ohjeen.
”Viimeksi mainitussa ohjeessa annetaan opastusta siihen, miten toimitaan julkisissa kohteissa, joissa on sitouduttu Päästöttömät työmaat – Green deal -sopimukseen”, Julle valottaa.
Ohjeissa neuvotaan materiaali- ja energiatehokkaaseen toimintaan hyvinkin yksityiskohtaisesti. Niissä esimerkiksi kerrotaan, miten hankitaan uusiutuvaa energiaa työmaan eri vaiheissa.
Kovat, mutta selkeät tavoitteet
Julle kertoo, että vuoteen 2025 mennessä Green deal -työmailla 20 prosenttia työkoneista on kuljettava täysin sähköllä tai vety- tai biokaasulla. Vuonna 2030 jo 50 prosenttia työkoneista on käytävä uusiutuvalla energialla, mikä koskee työmaan sisäisten koneiden lisäksi myös työmaalle saapuvia kuljetuksia.
”Tavoitteet ovat kovat, mutta selkeät. Meillä on jo käynnissä ja pian alkamassa uusia Green deal -kriteerien mukaisia päästöttömiä työmaita, mikä kertoo, että olemme yhdessä asiakkaamme kanssa askeleen lähempänä myös vastuullisuustavoitteidemme saavuttamista. Todellisuudessa olemme kuitenkin myös sen varassa, miten akkutekniikka kehittyy ja mitä laitteistoa lähivuosina on saatavilla. Systemaattisella työllä osaamista kertyy jatkuvasti lisää”, Julle toteaa.