Älykodissa teknologia helpottaa arkea pitkin päivää ilman että siihen pitää erikseen kiinnittää huomiota.
Skanskan ja ABB:n SmartLabissa testataan, millaiset asiat helpottavat ihmisten arkea tulevaisuudessa. SmartLabissa kehitetään tulevaisuuden sovelluksia, joiden avulla asuminen on turvallista, ekologista ja taloudellista.
Metropolia Ammattikorkeakoulun alueelle on rakennettu tätä varten tilat, joissa ideoita päästään joustavasti kokeilemaan.
Fyysisen tilan lisäksi SmartLab muodostaa teknisen alustan, johon kerätään antureiden, taloteknisten järjestelmien ja automaation välittämää dataa. Alustalle voidaan tulevaisuudessa koota asukkaiden älylaitteiden välittämää tietoa ja ohjata taloteknologiaa sen mukaan.
Kehityspäällikkö Tuomas Koivula Skanskalta ja tuotemarkkinointijohtaja Jami Sorsa ABB:lta muotoilevat SmartLabin idean siten, että fyysinen rakennus kokoaa mukavuus-, turvallisuus- ja viihdetoiminnot samaan ekosysteemiin. Yhteisenä tavoitteena on tehdä asumisesta huoletonta, ekologista ja ekonomista.
Miten määritellään älykoti?
Arjen helpottaminen on monelle tervetullutta. Myös ikääntyvät ihmiset voivat asua teknologian avulla yhä pidempään omissa kodeissaan.
Koivulan mielestä tärkeintä on, että kodin toimintoja ohjaavat asukkaan toiveet ja tarpeet – toisin sanoen kaikki se, mikä helpottaa juuri hänen elämäänsä.
”Koti oppii asukkaidensa rytmistä ja alkaa sykkiä sen mukaan.”
Jollekin tämä voi tarkoittaa, että kun maito on jääkaapissa loppumassa, tieto tästä siirtyy älypuhelimen kauppalappuun tai että maitoa toimitetaan seuraavassa ruokakaupan toimituksessa. Kenties suoraan jääkaappiin.
Sorsa pohtii, onko sana älykoti tässä yhteydessä oikea termi.
”Älykotia on pidetty insinöörien asuntona: mitä enemmän vipstaakeleita ja mitä vaikeampi käyttää, sen hienompi. Ehkä nyt kannattaisi puhua digitaalisesta kodista, jossa keskeisintä ovat asumisen mukavuus, turvallisuus ja energiansäästö.”
Vaikka digitaalisen kodin taustalla olisi iso määrä tekniikkaa ja dataa, niiden hyödyntämiseen ei tarvita paksuja manuaaleja tai lukuisia älypuhelimen sovelluksia.
30 neliön kaksio testiympäristönä
Metropolian kampukselle on rakennettu pieni, noin 30 neliön kaksio, jossa tekniikkaa testataan. On itsestään selvää, että SmartLabissa kehitetään helppokäyttöisiä sovelluksia, joiden avulla tekniikka saadaan palvelemaan asukasta entistä paremmin.
Testikaksiossa voidaan tutkia, miten viihdeteknologia integroituu kotiautomaatioon. Voisiko esimerkiksi Spotify valita soittolistan sen mukaan, ketä milloinkin on kotona? Entä miten koko koti saadaan yöpuulle yhdellä komennolla?
Koivula ja Sorsa toivovat testeihin ja yhteiselle alustalle mukaan yrityksiä, joiden tuotteilla tai palveluilla voisi auttaa ihmisten elämää.
Hittituotteet syntyvät usein arkisesta, harmittavasta tilanteesta. Avaimet ovat hukassa tai kotona on sattunut vesivahinko. Miten tällaisen hoitaa fiksusti tai voi kokonaan ennaltaehkäistä?
"Hienointa olisi, jos saisimme aikaan tuotteita, jotka voidaan kaupallistaa ja ottaa käyttöön laajasti", Sorsa sanoo.
”Lisäoppia, jota ei koulussa opeteta”
Metropolia Ammattikorkeakoululla on iso rooli SmartLabin asumista palvelevan teknologian kehittämisessä ja testauksessa. Koelaboratoriota käytetään myös koulun innovaatioprojekteissa ja opinnäytetöissä.
Metropolian opiskelija Tuomas Toivonen on mukana SmartLabissa kahden opiskelukaverinsa kanssa. Tiimi suunnittelee visualisointia taloautomaatiojärjestelmien dataa varten.
”Tutkimme, missä muodossa kerättyä dataa kannattaisi esittää. Idea on, että meidän luomaamme pohjaa olisi mahdollista käyttää myöhemmin SmartLabin projekteissa.”
Toivonen on hyvillään siitä, että pääsi SmartLabiin mukaan. Hän kokeilee erilaisia älykodin ratkaisuja myös omassa kodissaan. Esimerkkinä hän kertoo, että valot syttyvät automaattisesti heti herätyskellon soidessa.
SmartLabissa on tarkoitus testata ideoita nopeasti ja siirtää toimivat ratkaisut käytännön rakentamiseen.
”SmartLabissa olen saanut paljon uutta lisäoppia, jota ei koulussa opeteta.”