Mirja Serenius kiittelee onnistuneesta uravalinnastaan lapsuuttaan Laviassa maatalon tyttönä.
”Isä opetti ajamaan traktoria alle kouluikäisenä, eikä mielessäni ollut erikseen naisten ja miesten töitä.”
Taitava opinto-ohjaaja kannusti matemaattisesti lahjakkaan nuoren hakeutumaan insinööriopintoihin, ja Mirja valmistuikin rakennusinsinööriksi laman keskelle vuonna 1994. Ensipesti järjestyi Saksasta ja Mirja työskenteli samassa suomalaisessa rakennusliikkeessä 26 vuotta eri tehtävissä. Vuodesta 2008 lähtien hän toimi ensin projektipäällikkönä ja myöhemmin johtajana muun muassa Kaisa-kirjastotalon, Lastensairaalan ja Siltasairaalan rakennushankkeissa. Nyt Mirja on hämeenlinnalaisen Ahveniston sairaalan (ASSI) rakentajien esihenkilö.
Hyvin suunniteltua on helppoa toteuttaa
Mirjan tehtäviin kuuluu johtaa ja kehittää yksikön liiketoimintaa ja varmistaa yksikkönsä tulostavoitteiden toteutuminen.
”Hyvä ennakkosuunnittelu on yksi onnistuneen rakennushankkeen avaintekijöistä. Haluan edistää suunnitelmallisuutta ja tinkimätöntä toimintajärjestelmän käyttöä sekä sen jatkuvaa kehittämistä ihmisiä unohtamatta.”
Aiemmassa työpaikassaan asiakeskeinen insinööri havaitsi, ettei pelkkä asioiden johtaminen riitä, kun eräässä projektissa yhteistyökumppani johtikin kannustavan johtamistavan sijaan pelolla. Kiinteistö- ja rakennusalan eMBA-tutkinnon lopputyössään Mirja perehtyi innostavaan ja tavoitteelliseen johtamiseen.
”Koen onnistumisen palkitsevana ja haluan nykyisessä tehtävässäni ensisijaisesti luoda henkilöstölle edellytykset onnistumiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle”, Mirja linjaa.
Työnantajan maine helpotti työpaikan vaihtoa
Yrityksen hyvä maine ja ystävien kokemukset innostivat hakeutumaan Skanskaan, jonka arvot ja hyvä talous tukivat valintaa.
”Heti ensimmäisissä resurssipalavereissa kiinnitin huomiota siihen, miten niissä otettiin huomioon työntekijöiden toiveet tulevista työtehtävistä. Kestävä motivaatio lähteekin työstä itsestään, ei ulkoisista asioista”, Mirja uskoo.
Mirja asuu maalla Vihdissä miehensä ja kahden teini-ikäisen pojan kanssa. Työn vastapainoksi hän on useamman vuoden harrastanut aktiivisesti liikuntaa, ja se on ollut korona-aikana erityisen mieleistä.
”Uin, juoksen, pyöräilen, hiihdän ja käyn kuntosalilla. Triathlon- ja swim-run-kisoihin osallistuminen kannustaa harjoittelemaan, mutta kisoihin en aseta tavoitteita”, Mirja rajaa.