Alun perin Pekka Kujansuu ajatteli ryhtyvänsä putkimieheksi. Kun ovet aukenivatkin ammattikoulun IV-puolelle, hän löysi itsensä opiskelemasta samanaikaisesti sekä ylioppilaaksi että talotekniikka-asentajaksi. Perheen ja ystävien kannustamana opinnot jatkuivat ensin rakennustuotannon parissa ammattikorkeaan, sitten tietojohtamisen linjalle Tampereen teknilliseen yliopistoon.
”Nälkä kasvaa syödessä. Onnistumisten kautta olen huomannut, että uuden oppiminen on itselleni aika luontaista. Lisäksi jokaisella opiskeluasteella on ollut joku kaveri tai porukka, jonka kanssa haasteita on taklattu yhdessä. Sillä on ollut oman urani kannalta suuri merkitys”, Pekka kertoo.
Skanskaan Pekan houkutteli kaveri, joka vinkkasi Skanskan tarjoamista mahdollisuuksista tehdä diplomityötä osana kansainvälisiä tutkimushankkeita.
”Pääsin alusta asti mukaan Aalto-yliopiston Building 2030 -hankkeeseen, joka tutkii muun muassa tahtituotannon mahdollisuuksia rakentamisen sujuvoittamisessa. Olin ollut Skanskassa töissä vasta kaksi kuukautta, kun kuulin pääseväni Kaliforniaan tutkimusmatkalle opiskelemaan tahtituotannon oppeja kahdelle toimitilahankkeelle. Se oli tuoreelle diplomityöntekijälle älyttömän upeaa. Olin vaikuttunut siitä, että minut lähetettiin keräämään oikeaa dataa oikealta työmaalta. Se kertoi myös paljon Skanskan tavasta toimia.”
Tahtituotanto tutkimusaiheena tuntui heti omalta jutulta ja Kalifornian ihmislähtöinen ajattelumalli loi pohjaa Skanskan tahtituotantosuunnitteluun, jossa näkyy vahvasti Skanskan välittämistä painottava LIFE-kulttuuri.
”Työnteon tehostamista lähestytään usein nurinperin nopeuttamisen näkökulmasta, kun taas tahtituotannon näkökulma on tekijässä: tukitoiminnot luovat hyvän työnteon puitteet tekijälle. Tahtituotanto on inhimillinen vastakohta kasvottomalle numeroiden murskaamiselle”, Pekka toteaa.
Luottamusta, läpinäkyvyyttä ja läheisyyttä
Pekan tiimin kesken vallitsee korkea luottamus. Työnteko on läpinäkyvää ja avointa. ”Luottamusta on oltava, jotta tämäntyyppistä kehitystyötä voidaan tehdä. Yhteistyö eri maiden, alueiden, yksiköiden ja henkilöiden kanssa tuo laajaa näkemystä siitä, miten voimme jakaa parhaita käytäntöjä ja oppia toisiltamme. Parasta on, kun mitään ei ole pelkästään, vaan työpäivät ja -viikot vaihtelevat”, Pekka kertoo nykyisistä tehtävistään.
Oman osaamisen kehittäminen jatkui, kun Pekka vuonna 2022 siirtyi vanhemmaksi asiantuntijaksi Skanska Norjan palvelukseen ja vei mukanaan tahtituotanto-osaamista suurille toimitilaprojekteille. Lähes parin vuoden osaamisen vaihdon jälkeen Pekka palasi Suomeen ja toi mukanaan oppeja ja kontakteja suunnittelunohjauksen käytännöistä ja siitä, miten suunnittelun ja tuotannon yhteensovittamista voitaisiin parantaa molemmissa maayksiköissä.
Liiketoiminnan kehityspäällikkönä Pekka on toiminut vuodesta 2023 ja samalla jatkanut tiivistä yhteistyötä pohjoismaisten kollegoidensa kanssa. “Aidosti kansainvälisenä yrityksenä pystymme oppimaan työkavereiltamme toisista maayksiköistä. Tämä on vielä huomattavasti helpompaa, kun työkaverit ovat oikeasti tuttuja ja läheisiä ihmisiä”, Pekka toteaa.
“Yhteistyö helpottuu vielä huomattavasti, kun oppii toisen maan kulttuuria ja kieltä. Rakentamisen osalta yhteinen sävel löytyy jo ihan ammatin puolesta."
Skanskan kilpailuetuina Pekka pitää kansainvälisyyttä, tutkimusyhteistyötä ja oman arvomaailmansa kanssa yhteen loksahtavia arvoja.
”Arvostan perhettä, ystäviä ja läheisiä ihmissuhteita. Samaa arvostetaan Skanskassa: olemme ihmisiä keskenämme ja opimme jatkuvasti toisiltamme. Saan vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen ja projektit, joissa olemme mukana, pelastavat tulevaisuudessa jopa ihmishenkiä, kuten vuonna 2024 päättynyt OYS2030-sairaalahanke. Parhaimmillaan rakennusala tarjoaa tekijöilleen ihmisläheistä, kehityksellistä ja merkityksellistä työtä.”