Skanskan maailmanlaajuinen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2045. Hiilitiekartta ohjaa toimintaa kohti ilmastotavoitetta, ja siinä tunnistettuja päästövähennystoimia on edistetty monimuotoisissa hiilityöryhmissä. Tämän työn tuloksena ovat jo syntyneet muun muassa vähähiilisyyden ohjekirja ja vähähiilisyyden ohjekortit hankekehitykseen ja suunnittelun johtamiseen.
”Meillä Skanskalla on jo pitkään tehty töitä hankkeidemme ympäristövaikutusten parantamiseksi, ja tälle pohjalle vähähiilisyys nousee entistä tärkeämpänä tekijänä jokaisella hankkeella. Vähähiilisyyteen ei ole yhtä hopealuotia, vaan meidän on tehtävä paljon pieniä asioita. Yhdessä niillä on merkittävä päästöjä vähentävä vaikutus. Vähähiilisyydessä pätee myös se vanha viisaus, että tekemällä oppii”, Skanskan ympäristöpäällikkö Hanna-Maija Tikka sanoo.
Käytännön oppia pilottikohteista
Ilmastoviisaasta rakentamisesta on kartutettu kokemusta Skanska Kodeilla käyttöönotetun RTS-ympäristöluokituksen ja vähähiilisyyden pilottikohteiden myötä. Tampereelle valmistunut As. Oy Ranta-Tampellan Kaplan on Skanskan ensimmäinen RTS-ympäristöluokituksen saanut asuinkohde. Nykyisin kaikki Skanskan omaperusteiset kohteet ovat A-energialuokkaa, ja niille tavoitellaan ympäristöluokitusta.
”RTS-ympäristöluokitus koostuu useammasta osa-alueesta, mutta vähähiilisyyden osalta se on tarjonnut arvokasta tietoa nykytilanteesta ja luonut edellytykset hiilijalanjäljen pienentämiseen”, kertoo Kaplan-hankkeessa työskennellyt projektipäällikkö Niklas Töyrylä Skanska Kotien asuntoprojektikehityksestä.
Rakennuksen hiilijalanjälki koostuu sen koko elinkaaren aikaisista päästöistä, aina raaka-aineiden tuotannosta rakennuksen purkuun asti. Käytönaikainen energiankulutus ja materiaaleista syntyvät päästöt ovat kuitenkin kaksi suurinta päästöjen aiheuttajaa hiilijalanjäljessä.
Energiatehokkuuden parantamisessa ollaan jo pitkällä, sillä siihen kannustavat rakennuksen alentuneet käyttökustannukset. Myös uusiutuvan energian ratkaisut ovat jo nyt taloudellisesti kannattavia. Materiaalivalinnoilla taas voidaan pienentää päästöjä heti, mutta tästä ei synny asiakkaalle samanlaista pitkän ajan kustannushyötyä.
Tähän haasteeseen tartuttiin hiilijalanjälkilaskennan pilotissa, jossa yhdessä Sitowisen kanssa optimoitiin rakenteiden hiilijalanjälkeä ja kustannuksia.
”Tulosten mukaan suurin vaikutus rakenteissa hiilijalanjälkeen on ulkoseinillä ja välipohjilla. Tärkeää oli huomata myös, että käytössä olevasta rakennevalikoimasta löytyy vähähiilisempiä vaihtoehtoja, jotka eivät nosta kokonaishintaa”, kertoo Skanska Kotien ympäristöasiantuntija Maaria Koskinen.
Luvassa lisää vähähiilisiä hankkeita
Hiilineutraaliustavoitteen välietappina on omaperusteisten hankkeiden päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen edistämiseksi käynnistettiin Skanska Kotien vähähiilinen hanke -kokonaisuus, jossa eri pilottien avulla tutkitaan hiilijalanjäljen optimointia rakentamisen eri vaiheissa ja osa-alueilla. Ensimmäinen kohde on Tampereella Hervannan pohjoisakselille rakentuva uusi asuinkortteli.
”Tutkimme, miten sekä rakenne- että energiavalintoja voidaan optimoida hankkeen alusta alkaen. Energiaratkaisuista pöydällä on erityisesti maalämpö ja rakennepuolella vaihtoehtona on muun muassa vähähiilisempi välipohjarakenne”, Niklas kertoo.
Ilmastoviisas rakentaminen on moniulotteinen kokonaisuus, jossa yhteistyö kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on tärkeässä roolissa sekä kehitys- että toteutusvaiheissa. ”Tulevaisuus näyttää työn täyteiseltä, mutta valoisalta. Kukaan ei pysty tehtävään yksin, vaan ratkaisuja tulee kehittää yhdessä.”