Kaikki, jotka ovat käyneet perusparannuksen jälkeen taloa jo kurkkaamassa, ovat olleet ihastuksesta mykistyneitä, sanoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen.
Hänen mielestään Finlandia-talo on ollut aina ajaton ja yksi maailman kauneimmista rakennuksista. Nyt se on entistäkin upeampi, kun päärakennuksen kuluneet pinnat ja kalusteet saivat perusparannuksessa jälleen alkuperäisen ilmeensä.
Arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman Finlandia-talon päärakennus on valmistunut vuonna 1971. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki.
”Helsingin kaupunkistrategiaan kuuluu asemamme parantaminen kansainvälisten tapahtumien ja kongressien isäntäkaupunkina. Perusparannus luo tekniset edellytykset nykyaikaisille tapahtumille”, Helsingin kaupungin projektinjohtaja Mika Heimala sanoo.
Skanska valittiin vaativan urakan toteuttajaksi
Finlandia-talon päärakennuksen perusparannuksen toteutti Skanska projektinjohtourakkana. Projektijohtaja Heikki Korpela kertoo, että Skanskalla oli tiimissä paljon osaajia, joilla oli jo ennestään vahvaa osaamista arvokiinteistöjen perusparannuksista. Yksi sellainen oli Olympiastadion.
Skanskalle on kertynyt kokemusta arvokiinteistöjen kunnostamisesta vuosien varrella monista historiallisista kohteista. Finlandia-talossa korostui erityisesti yhteistyö eri tahojen kanssa.
”Historiallisen ja suojellun kohteen perusparannuksessa on huomioitava tarkasti rakennuksen arvon ja kulttuuriperinnön säilyminen. Finlandia-talossakin kaiken piti näyttää samalta kuin ennen korjausta”, Heikki kertoo.
Rakennuksen ulkopuolella rakennushanke käsitti muun muassa julkisivun marmorin uusimisen ja vesikattojen korjaamisen. Energiatehokkuutta parannettiin uusimalla ikkunoita ja ulkovaipan eristeet. Sisätiloissa kuluneet pinnat ja kalusteet kunnostettiin. Uudet talotekniset ratkaisut tuli suunnitella niin, etteivät ne muuta historiallista ulkoasua tai arkkitehtonisia yksityiskohtia.
Talotekniikka uudistettiin perusteellisesti
Haasteen mittakaavasta kertoo, että rakennukseen asennettiin 340 kilometriä sähkö- ja tietokaapeleita, 25 kilometriä vesi- ja viemäriputkea ja kahdeksan kilometriä ilmanvaihtokanavia.
Heikin mukaan työssä auttoi laserkeilauksen avulla rakennuksesta tehty kolmiulotteinen virtuaalinen malli eli digitaalinen kaksonen.
”Mallinnus auttoi suunnittelemaan uusien putkien, sähköjohtojen ja ilmastointikanavien reitit niin, että vedot saatiin vanhojen rakenteiden sisälle esimerkiksi alakaton päälle tai seinäpinnan alle.
Haasteena oli myös taloteknisten laitteiden määrän moninkertaistuminen. Asia ratkaistiin rakentamalla maan alle tekniset tilat, joihin sijoitettiin muun muassa kookkaat ilmanvaihtokoneet.
”Maanalaiseen laajennusosaan tuli myös uusi ravintolakeittiö, joka lisää huomattavasti ruuanlaiton kapasiteettia ja toiminnallisuutta”, Heikki kertoo.
Perusparannus luo edellytykset nykyaikaisille tapahtumille ja kasvaville kävijämäärille.
Päärakennuksen modernisoidut tilat ovat myös aiempaa energiatehokkaammat. Tästä pitävät huolen uusitut ikkunat ja ulkovaipan eristeet. Rakennukseen tuli myös hukkalämmön talteenotto ja aurinkosähköjärjestelmä. Hankkeessa parannettiin lisäksi esteettömyyttä vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Muun muassa uudet hissiyhteydet helpottavat kävijöiden ja henkilöstön liikkumista.
Valaisimien kunnostus oli iso urakka
Perusparannukseen kuului myös Finlandia-talon noin 2 150 valaisimen kunnostaminen. Suureen osaan niistä vaihdettiin energiatehokas led-tekniikka, mikä mahdollistaa valaisimien monipuolisemman käytön ja ohjauksen.
Entisöityihin kohteisiin kuuluvat muun muassa sauvakeramiikkalaatoin päällystetyt pylväät ja seinien kaakeloinnit. Sisätilojen messinkilistoissa tuli säilyttää vuosikymmenien aikana syntynyt patina.
Myös satoja alkuperäisiä ovia ja ikkunoita kunnostettiin. Yksi erikoisimmista konservointitöistä olivat sisäovet, jotka on päällystetty hevosen jouhista valmistetusta kudoksesta.
”Löysimme Suomesta konservaattorin, joka pystyi tällaisen ainutlaatuisen pinnan uudistamaan”, Heikki kertoo.
Arvokkaat tilat entisöitiin loistoonsa lukuisten ammattilaisten toimesta. Yksi erikoisimmista konservointitöistä oli hevosen jouhilla päällystetyt sisäovet.
Luottamus osapuolten kesken avain hyvään yhteistyöhön
Helsingin kaupungin Mika Heimala korostaa hyvän yhteistyön merkitystä hankkeen onnistumisessa. Tärkeimmät osapuolet olivat hankkeen tilannut kaupunki, suunnittelijat ja urakoitsijat. Työtä ohjasivat rakennusvalvonta, Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö.
”Yhteistyö vaati nopeaa tiedonsiirtoa ja luottamusta. Luottamus rakennettiin onnistuneesti erilaisilla keskustelutavoilla, kuten työpajoilla, puheilla ilman pöytäkirjoja, turvallisen työympäristön periaatteita unohtamatta. Viikoittaiset museokierrokset auttoivat ohjaamaan työtä oikeaan lopputulokseen”, Mika sanoo.
Skanska luovutti rakennushankkeen syyskuun lopulla, kaksi viikkoa ennen määräaikaa.
Projektijohtaja Heikki Korpela on ylpeä siitä, että hän sai olla mukana ainutlaatuisen ja vaativan kohteen uudistamisessa.
”Omalla työurallani Finlandia-talo on ehdoton huipennus”, Heikki iloitsee.
Kävijämäärän odotetaan kaksinkertaistuvan
Finlandia-talon perusparannus on Helsingin kaupungin suurin yksittäinen kulttuuri-investointi 2000-luvulla. Mika Heimala on tyytyväinen lopputulokseen.
”Hankkeen tavoitteina oli kustannusraamissa ja aikataulussa pysyminen, oheispalvelujen lisääminen ja suojelullisten arvojen säilyttäminen. Tavoitteet toteutuivat. Erityisen hyvin täyttyi tavoite, jossa alkuperäinen ilme säilyi täydellisestä teknisestä perusparannuksesta huolimatta”, Mika toteaa.
Finlandia-talon upeissa tiloissa voidaan pian järjestää monenlaisia tilaisuuksia.
Johanna Tolonen odottaa jo innolla johtamansa tapahtumatalon ovien avautumista yleisölle. Finlandia-talo on ollut jo aiemmin Suomen suosituin paikka järjestää konferensseja, juhlia ja konsertteja. Talossa järjestettiin vuosittain 800 tilaisuutta, joissa kävi yli 200 000 asiakasta.
”Tavoitteemme on jatkossa kaksinkertaistaa kävijämäärä. Tapahtumavieraiden ohella tapahtumatilat, uudet ravintolakonseptit ja majoitustilat palvelevat entistä paremmin myös kaupunkilaisia ja matkailijoita. Suomesta ja Alvar Aallosta kertova laaja perusnäyttely avataan kesäkuussa”, Johanna kertoo.
”Rakennuksen avautuminen yleisölle tammikuussa 2025 tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden kokea suomalaista arkkitehtuuria, designia ja kulttuuria uudella tavalla”, Johanna iloitsee.