Kuopiolaiset Marja Vatanen ja Pekka Viiri saavuttivat lakisääteisen eläkeiän pari vuotta sitten mutta silti he ahertavat täyttä työpäivää ja -viikkoa Skanskan kunnossapitotöissä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Marja työskentelee rakennussiivojana ja Pekka kirvesmiehenä.
Taloudelliset tekijät eivät oleheille pääsyy pysyä työelämässä vaan halu työskennellä hyvässä ympäristössä ja antoisissa tehtävissä mukavien työkaverien kanssa. Kummallakaan ei ole erityistä tavoitetta, johon asti he pyrkivät olemaan työelämässä. -Mennään viikko, kuukausi ja vuosi kerrallaan kunnon mukaan, jos työtä meille riittää, sanovat superseniorit.
Marraskuun puolivälissä Marja ja Pekka tekivät yhteistä urakkaa ikkunoiden kunnostamisessa ja puhdistamisessa. Siinä riittää savottaa, mutta työ ei ole rankkaa verrattuna esimerkiksi uudisrakennustyömailla puurtamiseen kehnoissa keleissä.
Pekka Viiri on ollut vuodesta 1969 alkaen työelämässä ja kirvesmiehenä lähes koko ajan. Skanskalla Pekka on ollut 19 vuotta, joista 14 KYSin työmailla. Siten terveydenhoidon ’’muurahaispesä’’ on tullut tutuksi.
Varovaisuus ja terve elämä palkitsevat
-Työskentely KYSillä on erilaista ja mukavampaa kuin vaikkapa rivitalotyömailla. Täällä on otettava hyvin tarkasti huomioon henkilöstön toiveet ja tarpeet samoin kuin potilaat ja muut sairaalassa kävijät. Niin heidän kuin itsenikin työturvallisuudelle pitää antaa erityistä painoa.
-Vahinkoja ei ole onneksi sattunut. Varovaisuudella ja pitkällä kokemuksella on siinä osuutta. Työturvallisuuteen kiinnitetään nykyisin paljon enemmän huomiota työmailla kuin takavuosina mm. paremmilla suojavarusteilla, työvälineillä ja ohjeilla. Se näkyy tapaturmien vähenemisenä – hyvä niin. Harrastan monipuolista kuntoilua ja muutenkin terveitä elämäntapoja. Ehkä siksi en ole juurikaan sairastellut enkä joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle ennen normaalia eläkeikää. Rakennusalalla se on melko harvinaista yli kuusikymppisille, sanoo Viiri.
Hän ei tunne tarvetta vaihtaa alaa eikä enää työnantajaakaan. -Kirvesmiehen työ on vaihtelevaa ja arvostettua. Siinä saa toteuttaa käytännön luovuutta ja näkee kättensä jäljen. Työvälineet ovat parantuneet paljon. Tietokoneet ja robotit eivät ole meikäläisiä korvanneet ja tuskin niin tapahtuu tulevaisuudessakaan.
Joskus eteen tulevien eläkepäivien harrastuksia ei Pekka Viiri ole pohtinut, mutta luultavasti ne löytyvät nykyisistä eli kuntoilusta ja kalastuksesta. Monipuolinen kehonhuolto, kuntosaliharjoittelu, ulkoliikunta, terveellinen ruoka ja lepo ovat tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä eläkeläisillekin.
Pekka Viiri on siirtänyt kirvesmiehen tieto-taitoaan KYSin työmailla nuorille harjoittelijoille ja työntekijöille. -Muutamista on ollut tullut sittemmin työnjohtajia. Ennen eläköitymistäni voisin vielä olla oppi-isänä yhdelle oppipojalle. Suositan alaa nuorille, sillä kirvesmiehille riittää työtä. Teoreettinen ammattikoulutus ei ole pahaksi mutta työn oppii oikeasti vasta vuosia tekemällä. Tässäkin työssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, oppimisen halua ja innostusta. Työt on tehtävä usein millimetrin tarkkuudella, olipa kyse esimerkiksi ovien, ikkunoiden ja seinälevyjen asennuksista tai muutostöistä. Vaativin urakka lienee ollut röntgenhuoneen lyijyseinälevyjen asennus. Siinä ei saanut jäädä pienimpiäkään rakoja, muistelee Viiri.
Puoli vuosisataa työelämää
Marja Vatanen on ollut rakennussiivoojana Skanskalla 8,5 vuotta, mutta työelämässä on vuosia kertynyt peräti 50. Hän siirtyi rakennusalalle palveluelinkeinoista eli kaupasta ja ravintolamaailmasta. Marja piti takavuosina kotipaikkakunnallaan Karttulassa kahvilaa yrittäjänä. Se ehkä näkyy vieläkin työnteosta heijastuvassa oma-aloitteisuudessa ja ripeydessä. Nuoremmillakin olisi mukana pysymistä samassa työvauhdissa ja -tarkkuudessa.
Rakennusalalle häntä houkutteli vaihtelun halu ja tuttavan yllytys. -Kokeilemaan lähdin ja kun rakennussiivoojan tehtävät hyviksi havaitsin, jäin alalle. Tuskinpa enää muualle siirryn. Työt ovat vaihtelevia, joustavia ja myös vastuullisia etenkin loppusiivouksissa.
-Herään pian klo 4:n jälkeen ja lähden viideltä töihin. Harrastuksia ei ole ihmeemmin kertynyt. Olisikohan alettava niitä miettimään, kun eläkepäivät joskus koittavat. Työ vie suuren osan arkipäivistä. Se ei rasita koska työ on antoisaa vaihtelevuudessaan. Työkaverit ja pomot ovat mukavia. Olen tottunut miesvaltaiseen työporukkaan ja sen ronskiinkin huumoriin. Kolme-nelikymppiset työnjohtajat ovat poikasia minuun verrattuna, mutta ei se haittaa. Meillä ei tunneta ikärasismia, kertoo Marja Vatanen.
Hyvää mallia muillekin
Skanskan KYS:inkunnossapitotyömaan työnjohtaja Riku Parkkinen kehuu seniorikaksikkoa luotettaviksi ja osaaviksi työntekijöiksi, joita ei liiemmin tarvitse työtehtävissä ohjata ja valvoa. -Meillä on hyviä kokemuksia noin kymmenen henkilön työporukkamme eri-ikäisyydestä. Kokemus ja nuoruuden into täydentävät toisiaan. Vanhempien ja kokeneempien työntekijöiden ns. hiljainen tieto siirtyy aidosti nuoremmille käytännön työtehtävissä.
Niinpä Skanskan KYSin työmailla ei ole sattunut yli kymmeneen vuoteen työstä poissaoloon johtavia tapaturmia. Valppaus ei ole herpaantunut, vaikka hoitoapu olisikin tosi lähellä.
Skanskan työturvallisuuspäällikkö Matti Eronen ihastelee Marjan ja Pekan hyvää työkuntoa sekä tapaturmatonta työuraa Skanskalla. -He ovat niin työntekijöille kuin työnantajallekin oiva esimerkki. Työuria voidaan pidentää viisaalla työtehtävien suunnittelulla ja työnjaolla sekä työilmapiiriin ja johtamiseen panostamalla. Se on kaikkien etu.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi